|
|
 |
| Kuinka vakuuttua asiasta? |
Passiivisesta tupakoinnista kärsii kaksi ihmisryhmää:
- Lapset, jotka eivät osaa puolustautua.
- Tupakoimattomat aikuiset, joiden on oltava tietoisia riskeistä ja vältettävä niitä.
Jo ennen syntymäänsä lapsi voi olla tupakoinnin uhri. Tämä on mitä ilmeisimmin totta, jos äiti polttaa, jos hän ei polta ja isä polttaa tai jos hän oleskelee tupakansavuisessa ympäristössä. Seurauksina voi olla keskosuus, epämuodostumia ja epänormaalin alhainen syntymäpaino. Pienillä lapsilla tupakansavuinen ympäristö johtaa hengitysteiden infektioihin, korvatulehduksiin, aiheuttaa osaltaan astmakohtauksia sekä muodostaa kätkytkuoleman riskitekijän.
Lapsi ei ole tietoinen tupakansavun aiheuttamasta vaarasta eikä yritä suojautua siltä. Lapsi, joka viettää 80 % ajastaan ahtaissa tiloissa hengittäen savua, kehittää ensin tottumuksen ja myöhemmin riippuvuuden.
Savu sisältää yli 4000 ainetta, joista useimmat ovat myrkyllisiä, ja 40 syöpää aiheuttavaa ainetta, joita niin tupakoitsija kuin hänen lähellään olevat ihmiset hengittävät.
Tupakoimattomalla henkilöllä, jonka puoliso polttaa, on 25 % suurempi riski sairastua keuhkosyöpään. Muut sairaudet kuten sydän- ja verisuonitaudit ovat myöskin mahdollisia.
Savuisen huoneen tuulettaminen minimoi tupakan hajun, mutta poistaa vain osittain kemialliset ainesosat, joista savu muodostuu.Ilman laatu huoneessa, jossa on tupakoitu, säilyy huonona vielä pitkään tupakoitsijan poistuttua.
Vaikka julkiset tilat ovat yleensä savuttomia, välillä on vaikeaa välttää tupakasta aiheutuvaa kiusaa. Tupakoimaton henkilö suosii oman hyvinvointinsa tähden paikkoja, joissa tupakointi on kielletty (baarit, ravintolat, diskot...). |
|
|
|
|
|
|
|
|
